valtiovirastojen

Valtiovirastot (valtion virastot) ovat keskushallinnon viranomaisia, jotka vastaavat valtion politiikkojen toimeenpanosta, hallinnollisista tehtävistä ja julkisten palvelujen järjestämisestä. Ne voivat olla suoraan ministeriöiden alaisia virastoja tai itsenäisiä hallinto-organisaatioita, joilla on oma johtonsa ja oikeudellinen riippumattomuutensa tiettyjen tehtävien puitteissa. Valtiovirastojen tehtävänä on tulkita ja soveltaa lainsäädäntöä, kerätä ja hallita viranomaisrekistereitä, suorittaa valvontaa sekä myöntää lupia ja oikeuksia, sekä tuottaa palveluita kansalaisille ja yrityksille.

Toiminnan laajuus on laaja: tilastointi, rekisteripalvelut, säädösten toimeenpano, sääntely, viranomaisvalvonta sekä erilaiset tutkimus- ja kehitystehtävät. Ne voivat myös hallinnoida hankintoja, verotus-, työ- ja sosiaaliturvajärjestelmien osia sekä ympäristö- ja terveysalan tehtäviä.

Rahoitus ja vastuu perustuvat valtion budjettiin ja lainsäädäntöön. Virastojen toimintaa valvovat sekä ministeriöt että parlamentaariset valvontavälineet, ja niiden tuloksellisuutta seuraa yleensä tilintarkastusviranomainen. Useimmat virastot raportoivat vuosittain toiminnastaan ja tuloksistaan.

Valtiovirastot ovat tärkeitä julkisen hallinnon tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta. Digitalisaation ja palveluiden keskitetyn tuottamisen myötä niiden rooli on kasvanut muun muassa tiedonhallinnassa, palveluiden yhden luukun periaatteessa ja lainsäädännön täytäntöönpanossa. Maantieteellisesti ja toimialoittain virastojen rakenne heijastelee hallinnon prioriteetteja ja hallinnon uudistuksia.