valokuvaaminen

Valokuvaaminen on visuaalisen kuvan tallentamisen käytäntö, jossa valo rekisteröidään kuva-alustalle. Alun perin valokuvien ottaminen tapahtui filmille, mutta nykyään suurin osa kuvaamisesta tapahtuu digitaalisilla sensorilla. Keskeinen periaate on valotuskolmio: suljinaika, aukko ja herkkyys (ISO), joiden yhteisvaikutus määrittää kuvan kirkkauden, terävyyden ja kohinan. Digitaalinen teknologia mahdollistaa nopean kuvaamisen sekä välittömän esikatselun ja jälkikäsittelyn.

Välineisiin kuuluvat kamerat (peililliset, peilittömät ja kompaktit), objektiivit eri polttoväleillä sekä tuki kuten jalusta ja valaistus. Yleisiä käytäntöjä ovat tarkentaminen, mittaus ja valkotasapainon säätö. Tallennusmuotoina ovat usein sekä RAW että JPEG; RAW antaa laajemmat mahdollisuudet jälkikäsittelyyn. Kuvien muokkaus jälkikäsittelyohjelmilla mahdollistaa esimerkiksi valojen, värien ja sommittelun korjaamisen.

Valokuvaus kattaa monia genret: maisema-, muotokuva-, dokumentti-, tapahtuma-, kaupunkikuva-, makro- ja urheiluvalokuvaus sekä kaupallinen kuvaus. Eettiset ja oikeudelliset kysymykset ovat keskeisiä: tekijänoikeudet, yksityisyys ja suostumukset. Julkisen tilan kuvaaminen on yleensä sallittua, mutta kaupallinen käyttö sekä henkilötietojen käsittely voivat edellyttää lupia tai sopimuksia. Kuvien lisensointi ja käyttöoikeudet, kuten Creative Commons -lisenssit, ovat yleisiä järjestelmiä. Hyvä käytäntö on myös kuvien arkistointi ja metatietojen tallentaminen, jotta kuvat ovat löydettävissä ja oikeassa kontekstissa.

---