valituskelpoisuuden

Valituskelpoisuus on oikeudellinen käsite, jonka mukaan määritellään, voiko viranomaisen päätös tai toimenpide olla valituksen kohteena oikeusasteessa. Käytännössä se tarkoittaa, onko päätöksellä oikeudellinen perusta ja prosessuaalinen mahdollisuus hakea muutosta.

Valituskelpoisuus edellyttää yleensä, että päätöksellä on vaikutusta hakijan oikeuksiin tai velvollisuuksiin ja että hakijalla on asiallinen intressi. Päätöksen on lisäksi oltava lopullinen ja sitova, tai sen muutoksen mahdollisuus valituksen kautta. Joillakin päätöksillä valituskelpoisuus voi olla rajattu tai se voidaan rajata kokonaan pois lainsäädännössä.

Valituskeinoja ja menettelytapoja koskevat säännökset ovat tyypillisesti kirjattuina hallintolainsäädäntöön. Usein ennen valitusta käytetään oikaisuvaatimusta eli oikaisua samalta viranomaiselta, ja jos oikaisua ei saada, voidaan tehdä hallintovalitus hallinto-oikeudelle tai muulle ylemmälle viranomaiselle. Valitusmääräaika on useimmiten 30 päivää siitä, kun päätös on luovutettu tai annettu, mutta joillakin ratkaisuilla määräaika voi vaihdella.

Jos valitus hyväksytään, päätöstä muutetaan tai kumotaan; jos valitusta ei hyväksytä, alkuperäinen päätös pysyy voimassa. Valituskelpoisuus on keskeinen käsite suomalaisessa hallinto-oikeudessa ja vaihtelee oikeuslähteestä ja päätöksen luonteesta riippuen.