vaikutusvallta

Vaikutusvalta on kyky vaikuttaa muiden päätöksiin, asenteisiin tai käyttäytymiseen ilman välitöntä, muodollista pakottavaa valtaa. Se ilmenee esimerkiksi siten, että yksilö tai toimija saa toiset toimimaan haluamallaan tavalla viestinnän, neuvonnan, esimerkin tai mielipidevaikuttamisen keinoin. Vaikutusvalta voi perustua sekä resursseihin (tietoon, asemaan, luotettavaan maineeseen) että legitimiteettiin ja verkostoihin.

Etymologisesti termi koostuu sanoista vaikutus (vaikuttaminen, on) ja valta (valta). Puhekielessä ja tieteellisessä keskustelussa sitä tarkastellaan usein valtarakenteiden osana, jossa vaikutusvalta ei välttämättä perustu muodolliseen asemaan vaan siihen, miten toimija kykenee muokkaamaan muiden toimintaa ja näkemyksiä.

Mekanismit: viestintä ja informaatio, agenda- ja normimuodostus, suhteiden hallinta sekä resurssien hallinta. Myös ulkoiset tekijät kuten taloudelliset siteet, media-ympäristö ja kulttuurinen legimiteetti voivat vahvistaa vaikutusvaltaa. Vaikutusvalta voi olla suoraa (suora vaikuttaminen) tai epäsuoraa (esimerkiksi asenteiden muutokset ja verkostojen kautta tapahtuva vaikutus).

Käyttökonteksteja ovat politiikka, hallinto, organisaatiot, liiketoiminta sekä kansainväliset suhteet. Läheisiä käsitteitä ovat soft power, legitimiteetti ja aseman tuoma vaikutusvalta, jotka kuvaavat erilaisten keinojen yhtymästä vaikuttamiseen.

Mittaaminen ja kritiikki: vaikutusvaltaa on usein vaikea mitata yksiselitteisesti, ja se näkyy pääasiassa epäsuorasti päätöksentekoprosesseissa, verkostoissa sekä julkisessa keskustelussa.