urodynamiikka

Urodynamiikka on urologian ala, joka tutkii virtsarakon ja virtsaputken toiminnallista vuorovaikutusta virtsanerityksen aikana. Sen tarkoituksena on selvittää, miten rakko täyttyy, millainen paine tarvitaan virtsan pidättämiseen ja millä mekanismeilla virtsa vapautuu, sekä eristää mahdolliset virtsankierteen ja sulkukuvion häiriöt. Tutkimuksella pyritään löytämään syy oireille kuten pakko- tai stressinkontinenssille, virtsankulun häiriöille sekä epäselville virtsanerityksen malleille.

Urodynamiikassa käytetään useita menetelmiä. Kystometria mittaa rakon täyttymistä ja rakon sensorien aiheuttamaa painetta sekä detrusorin (rakon lihas) toimintaa. Uroflowmetria arvioi virtsan virtausnopeutta ja virtsan määräaikaista tyhjentämistä. Paine-virtatutkimus yhdistää rakon ja virtsaputken paineet virtsavirran keston yhteydessä välineellisesti, jolloin saadaan lisätietoa virtsarakon toiminnasta virtsanpoiston aikana. Elektromyografia (EMG) voidaan tehdä lantionpohjan lihasten toiminnan arvioimiseksi, ja joskus käytetään videourodynamiikkaa tarkistamaan rakon asento ja virtsaputken toimintaa.

Indikaatioita urodynamiikalle ovat virtsankäytön ongelmien syyn selvittäminen, kuten epäselvät virtsanerityksen häiriöt, kesto-ongelmat virtsan säilyttämisessä, sekä hoitovaihtoehtojen suunnittelu esimerkiksi inkontinenssin tai virtsankulun epäkohtien yhteydessä. Tutkimus on yleensä invasiivinen ja suoritetaan sterilistin katetrin avulla, mikä voi sisältää pieniä riskejä kuten virtsatieinfektio tai epämukavuus. Tulokset, yhdessä oireiden kanssa, auttavat määrittämään hoidosta parhaiten sopivan vaihtoehdon.