työpöytäympäristöissä

Työpöytäympäristö (desktop environment) on kokonaisuus, joka tarjoaa graafisen käyttöliittymän Linux- ja Unix-pohjaisille järjestelmille. Se yhdistää käytön kannalta tärkeät komponentit, kuten ikkunanhallinnan, tiedostonhallinnan sekä asetusten hallinnan, ja se tarjoaa sovellusten käynnistys- ja valikkotoiminnot sekä yhtenäisen käyttökokemuksen.

Työpöytäympäristö ei ole pelkkä ikkuna- tai sovellusten hallinta, vaan siihen voi sisältyä näytönhallinta (display server, esimerkkeinä X11 ja Wayland) sekä käyttöliittymän ulkoasun takaava widget- tai UI-työkalupaketti (GTK, Qt). Useimmat ympäristöt koostuvat useista osista: ikkunoidennhallinta (window manager), tiedostonhallinta, asetusvalikko, ja aloitusvalikko tai käynnistäjä sekä panelit tai työpöytäkuvakkeet.

Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat GNOME, KDE Plasma, Xfce, LXQt, Cinnamon ja MATE. Ne eroavat toistensa suunnittelufilosofian, visuaalisen ilmeen sekä resurssihalukkuuden suhteen. Esimerkiksi kevyemmät ympäristöt kuten Xfce tai LXQt toimivat hyvin vanhemman laitteiston kanssa, kun taas suurikokoisemmat ympäristöt kuten GNOME ja KDE Plasma tarjoavat laajempia ominaisuuksia ja modernia ilmettä.

Monilla Linux-jakelupaketeilla on mahdollisuus vaihtaa työpöytäympäristöjä asennuksen aikana tai myöhemmin kirjautumisen yhteydessä, ja käyttäjä voi muokata ulkoasua sekä toimintoja lisäosilla ja teemoilla. Työpöytäympäristöjen käyttöönotto ja hallinta riippuvat jakelusta, mutta niiden perusidea pysyy: tarjota integroidun, yhdenmukaisen ja käyttöystävällisen graafisen käyttöliittymän.