työpäiviin

Työpäivä on suomalaisen kalenterin mittayksikkö, joka tarkoittaa päivää, jolloin työtä pääsääntöisesti tehdään. Työpäivien kokonaisuus muodostuu useista peräkkäisistä arkipäivästä, yleensä viikolla maanantaista perjantaihin, riippuen työviikosta ja aloitus- sekä lopetustavoista. Työpäivien käsite on keskeinen sekä työelämässä että aikataulutuksessa, ja sitä käytetään määrittelemään työaikoja, projektien kestoja sekä palkkalaskelmia.

Kielitieteellisesti termiä työpäiviin käytetään illatiivissa, joka on suomen kielen rikastettu paikallissija. Illatiivi ilmaisee suuntaa tai liikettä kohti jotain: tässä tapauksessa kohti työpäiviä. Muodollisesti sana taipuu seuraavasti: yksikköön on tyypillisesti työpäivään, monikossa työpäiviin. Vastaavat muut paikallissijat ovat esimerkiksi työpäivistä (elatiivi), työpäivillä (adessiivi) ja työpäiville (allatiivi). Illatiivin monikollinen muoto, työpäiviin, esiintyy usein ilmoitettaessa siirtymästä ajanjaksoon, joka koostuu työpäivistä, tai kun puhutaan ajanjaksosta tulevina työpäivinä.

Käyttöyhteydet ovat usein virallisessa tai suunnitteluun liittyvässä tekstissä, kuten aikatauluissa, projektisuunnitelmissa ja sopimuksissa. Esimerkiksi voidaan sanoa, että hanke etenee työpäiviin seuraavien viikkojen aikana, tai että päätökset tehdään työpäiviin liittyvässä aikataulussa. Työpäiviin-ilmauksia kannattaa käyttää tarkasti, kun halutaan korostaa ajanjaksoa, johon työ- tai maksuaikataulut kohdistuvat.

Lisäksi työpäivien ja illatiivin ymmärtäminen auttaa erottamaan toisiinsa liittyviä käsitepareja, kuten työpäivät (Nominatiivinen monikko) ja työpäivien (Genetiivi monikko).

---