työmäärää

Työmäärä tarkoittaa sitä, kuinka paljon työtä yksilölle tai tiimille osoitetaan tietyn ajanjakson aikana. Se kattaa sekä tehtävien määrän että käytetyn ajan ja niihin liittyvän vaivannäön. Työmäärä jaetaan usein nimelliseen (suunniteltu tehtävämäärä), todelliseen (kerrottuna tai käytetty aika) sekä koettuun työmäärään (henkilön subjektiivinen kokemus kuormituksesta).

Mittaaminen ja arviointi voivat olla sekä objektiivisia että subjektiivisia. Objektiivisia mittareita ovat esimerkiksi tehtävien lukumäärä, tuotosten määrä, tehtäväkohtaiset suoritusajat sekä käytetty aika. Subjektiivisia mittareita ovat työntekijän koettu kuormitus, mielenkiinnon ja hallinnan tunne sekä kognitiivinen kuormitus. Yleisiä työkaluja mittaamiseen ovat koodatut ajanseuranta- ja tehtävälistat sekä kuormituksen arviointiin tarkoitetut kyselyt, kuten NASA-TLX -menetelmä, jota käytetään sekä tutkimuksissa että käytännön työpaikoilla.

Työmäärään vaikuttavat tekijät ovat tehtävien monimutkaisuus ja määrä, osaamisen taso, prosessien selkeys, keskeytykset ja laitteiden käytettävyys sekä tiimin työjako ja tukiverkosto. Myös organisatoriset tekijät kuten aikataulut, tavoitteet sekä johtamisen käytännöt vaikuttavat.

Vaikutukset hyvinvointiin ja suorituskykyyn voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia riippuen siitä, vastaako työmäärä henkilön kapasiteettia ja työskentelytapoja. Liiallinen työmäärä liittyy stressiin, väsymykseen ja riskiin työuupumuksesta, kun taas liian vähäinen määrä voi aluksi heikentää motivaatiota ja osaamisen kehittämistä.

Työmäärän hallinta on keskeistä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta. Käytännön toimenpiteitä ovat realistiset aikataulut, oikeudenmukainen työjakautuminen, resurssien riittävyys, työprosessien selkeyttäminen sekä taukojen ja palautumisen mahdollistaminen. Erityisesti terveydenhuollossa, koulutusalalla ja teknologiateollisuudessa työmäärän vaikutukset näkyvät työputkessa sekä asiakastyytyväisyydessä.