tutkinnoissa

Tutkinnoissa on inessiivinen monikkomuoto sanasta tutkinto. Sen kautta viitataan koulutuksissa tai pätevyyksissä saavutettuihin toteutettuihin tutkinnoissa annettuihin pätevyyksiin. Kyse on kieliopillisesta muodosta, ei erillisestä ilmiöstä, ja sitä käytetään kuvaamaan kyseisiin tutkinnoihin liittyviä ominaisuuksia tai järjestelmiä.

Tutkinto tarkoittaa virallista pätevyyttä, jonka saa suorittamalla oppimis- tai koulutusjakson ja todistuksen. Suomessa tutkintoja voidaan jakaa pääasiassa ammatillisiin tutkintoihin sekä korkeakoulututkintoihin. Ammatilliset tutkinnot (ammatillinen tutkinto) liittyvät työelämän valmiuksiin ja niiden järjestämisestä vastaavat usein ammatilliset oppilaitokset sekä koulutuksen antajat. Korkeakoulututkintoja ovat alempi korkeakoulututkinto sekä ylempi korkeakoulututkinto, joita myöntävät yliopistot. Lisäksi koulutuksessa voidaan käyttää erillisiä nimityksiä kuten tutkinnon osat ja erikoistumisalat. Järjestelmän säädöksistä vastaa sekä Opetushallitus että muut viranomaiset riippuen tutkinnon luonteesta.

Käyttö kielessä ja arjessa on yleistä ilmaisua “tutkinnoissa hankittu osaaminen” tai “tutkinnot ja pätevyydet”, joita esitellään esimerkiksi ansioluetteloissa, hakemuksissa sekä koulutusta koskevissa virallisissa yhteydenotoissa. Tutkinnoissa käytetty termi kattaa sekä perinteiset akateemiset että ammatilliset pätevyydet, ja se viittaa siihen, mitä on opittu tai osoitettu osaaminen kyseisessä koulutuksessa.