tulorahoitukseen

Tulorahoitus on rahoitusmuoto, jossa yritys saa pääomaa sijoittajalta vastineeksi tulevasta liikevaihdon tai tuloksen osuudesta. Maksut vaihtelevat yrityksen talouden mukaan, eikä tulorahoitus yleensä sisällä kiinteää korkoa tai ennalta sovittua takaisinmaksuaikataulua, eikä sijoittajalla useinkaan ole suoraa omistusosuutta yrityksessä pelkän tulorahoituksen nojalla.

Toimintaperiaate: osuus tulevasta liikevaihdosta sovitaan etukäteen, ja takaisinmaksun kattosumma määritellään usein 1,0–3,0-kertaiseksi sijoitetulle pääomalle. Maksut maksetaan säännöllisesti – esimerkiksi kuukausittain tai neljänneksittäin – liikevaihdon määrän mukaan. Kun ennalta sovittu palautusarvo on saavutettu, sopimus päättyy; jos liikevaihto on matalalla, maksut voivat vähentyä tai keskeytyä sovittujen ehtojen mukaan.

Hyödyt ja haitat: tulorahoitus ei laimenta omistusosuutta eikä velkaa, ja se on joustava rahoitusvaihtoehto, joka voi nopeuttaa rahoituksen saamista kasvuvaiheessa. Toisaalta kokonaiskustannus voi olla korkeampi kuin perinteisen lainan tai oman pääoman rahoituksen, ja tulovirran vaihtelu voi tehdä takaisinmaksusta epävarmaa.

Käyttöalueet: erityisesti nopeasti kasvavat, toistuvin tulovirroin toimivat SaaS-palvelut, verkkokaupat, markkinapaikat sekä muut skaalautuvat kuluttajapalvelut, joissa liikevaihto on mittaama ja ennakoitavissa.

Sääntely ja konteksti: Suomessa tulorahoitus on yleistyvä rahoitusvaihtoehto, jota tarjotaan sekä yksityisinä että institutionaalisen rahoituksen muotoina. Sopimukset ovat yksittäisiä ja ne voivat sisältää erilaisia ehtoja, joten due diligence ja juridinen neuvonta ovat suositeltavia ennen sopimuksen tekemistä.