tulliliittoa

Tulliliitto on alueellinen kaupallinen sopimus, jossa sopimusosapuolet poistavat tullimaksut tavaroiden sisämarkkinoilla ja omaksuvat yhteisen ulkoisen tariffin sekä yhteisen kauppapolitiikan kolmansien maiden suhteen. Tulliliiton tavoitteena on lisätä kaupankäynnin esteettömyyttä, edistää kilpailua sekä yksinkertaistaa tulliselvityksiä. Sen keskeisiin piirteisiin kuuluu tavaroiden vapaa liikkuminen jäsenmaiden välillä sekä yhdenmukaiset säännöt alkuperämerkinnöistä, tulliarvioinnista ja muista kaupan hallinnollisista menettelyistä.

Tulliliiton käytännön ratkaisut tarkoittavat, että kolmansista maista tuotaville tavaroille asetetaan sama yhteinen ulkoinen tariffi riippumatta siitä, mistä liiton jäsenmaasta tuodaan. Tämä helpottaa kaupankäyntiä ja vähentää sisäisen kaupan esteitä, mutta samalla differointi ulkoisen tariffin kautta säilyttää jäsenmaiden kauppapolitiikan yhtenäisyyden. Tulliliiton toiminta rahoitetaan yleensä tullitulot, ja jäsenmaat sopivat yhdessä tullimenettelyjen ja säännöstön kehittämisestä.

Historia ja esimerkit: varhaisimpia askelmerkkejä olivat Beneluxin tulliliitto (1948), jonka jälkeen Euroopan talousyhteisön tulliliitto kehittyi 1960- ja 1970-luvuilla. Nykyisin suurin ja määrittävin tulliliitto on Kansainyhteisön jäsenvaltioita kattava Euroopan unionin tulliliitto, joka muodostaa olennaisen osan EU:n sisämarkkinoista. Muut alueelliset ryhmittymät käyttävät vastaavanlaisia järjestelmiä, mutta EU:n tulliliiton laajuus ja synergiat sisämarkkinoiden kanssa ovat erityisen laajat.

Kritiikki ja haasteet sisältävät suvereniteetin rajoitteet, sääntöjen alkuperän määräykset sekä pienyritysten sopeutumisvaikeudet, sekä tulli- ja kauppapoliittisten päätösten tasapainon WTO-säädösten kanssa.