tulehdusreaktioihin

Tulehdusreaktiot ovat immuunijärjestelmän vaste kudostuhoon, infektoon tai muualla syntyneeseen vaurioon. Niiden tarkoituksena on poistaa aiheuttaja, neutraloida vaurioituneet solut ja käynnistää paraneminen. Reaktiot voivat olla paikallisia, kuten infektiokudoksessa tapahtuvaa tulehdusta, tai systemaattisia, jos vaurio-altistus on laajempi.

Prosessin keskeisiä piirteitä ovat vaskulaariset muutokset, jotka lisäävät verenvirtausta ja kapillaarien läpäisevyyden. Tämä mahdollistaa valkosolujen, erityisesti neutrofiilien ja myöhemmin makrofagien, migraation vaurio-alueelle. Tulehduksen välittäjäaineita ovat muun muassa histamiini, prostaglandiinit, sekä tulehdussolujen ja endoteelin vapauttamat cytokinit kuten TNF-α, IL-1 ja IL-6. Komplementtijärjestelmä tukee vastetta. Klinisesti potentiaalisia merkkejä ovat punoitus, lämpö, turvotus, kipu ja mahdollinen toiminnan heikkeneminen.

Tulehduksesta on erikseen puhe akuutista ja kroonisesta muodosta. Akuutti tulehdus on lyhytkestoista ja voimakasta, yleensä neutrofiilien hallitsemaa, ja päättyy joko syyn poistuttua tai itsestään häviten. Kroninen tulehdus kestää kauemmin ja siihen liittyy makrofaagien, lymfosyyttien sekä fibroblastien osallistuminen, mikä voi johtaa kudostuhoon ja arpeutumiseen. Tulehdusreaktioiden säätelyön liittyy sekä pro- että anti-inflammatorisia tekijöitä, ja liialliset tai pitkäkestoiset reaktiot voivat aiheuttaa kroonista kudostuhlaa.

Kliinisesti tulehdusreaktiot ovat keskeinen osa infektioiden, autoimmuunien ja allergisten sairauksien patologiaa. Hoitotyön tavoitteena on poistaa syy, hillitä liiallista tulehduksellista vastetta ja tukea paranemista.