troolarikalastusta

Trolaarikalastus on kalastusmenetelmä, jossa verkkoja vedetään aluksen perässä saalistaen samalla kaloja. Verkon muotoa ja kokoa sekä vetämisen syvyyttä säädetään kohdekalalajin mukaan. Yksi merkittävä alalaji on pohjatroolaus, jossa verkko vedetään kaltevana pohjaa pitkin. Pohjatroolauksella voidaan kerätä suuria määriä pohjakaloja, mutta se voi myös aiheuttaa vahinkoa merenpohjan elinympäristöille. Toinen tyyppi on avovesitroolaus, jossa verkkoja vedetään avoimessa vesipatsaassa ylempänä merenpohjasta. Tämä menetelmä on yleensä vähemmän haitallinen pohjan ekosysteemeille.

Troolausta käytetään laajasti kaupallisessa kalastuksessa eri puolilla maailmaa, ja se on tehokas tapa pyydystää useita kalalajeja, kuten turskaa, seitiä ja silakkaa. Menetelmän tehokkuus ja suuri saalismäärä ovat tehneet siitä taloudellisesti merkittävän kalastusmuodon. Kuitenkin troolauksen ympäristövaikutuksista, erityisesti pohjatroolauksen osalta, käydään jatkuvaa keskustelua. Huolenaiheita ovat muun muassa pohjan elinympäristöjen tuhoutuminen, ei-kohdelajien saalistuminen ja ylikalastuksen riski. Kalastuskiintiöiden ja sääntelyjen avulla pyritään hallitsemaan näitä vaikutuksia ja varmistamaan kalakantojen kestävyys. Uusien, ympäristöystävällisempien troolausmenetelmien kehittäminen on myös aktiivinen tutkimusalue.