todistusaineistot

Todistusaineistot ovat oikeudenkäynneissä esitettyjä materiaaleja, joilla pyritään osoittamaan tai kumoamaan faktoja. Ne voivat tukea päätelmiä oikeudellisen todistamisen eri vaiheissa ja eri oikeudenkäynneissä, kuten rikos- ja siviiliasioissa.

Todistusaineiston muotoja voidaan pääasiallisesti luokitella suulliseen todistamiseen, kirjalliseen todistusaineistoon, esineelliseen todistusaineistoon sekä digitaaliseen todistusaineistoon. Lisäksi asiantuntijalausunnot ja viranomaisten laatimat raportit muodostavat usein erityisen luokan. Suullinen todistaminen kattaa esimerkiksi todistajien lausunnot, whereas kirjallinen aineisto käsittää kirjeet, tšekit, sopimukset sekä muut dokumentit. Esineellinen todistusaineisto tarkoittaa fyysisiä esineitä, kuten valvontakameramateriaalia, rikospaikalta talteen otettuja esineitä tai viallisia laitteita. Digitaalinen todistusaineisto sisältää tietokanta-merkinnät, lokitiedot, sähköpostit, video- ja äänitallenteet sekä muu digitaalisesti tallennettu tieto. Asiantuntijalausunnot perustuvat asiantuntijan arvioon esim. rikosteknisestä, lääketieteellisestä tai taloudellisesta näytöllisestä lisäksi.

Admissibiliteetti ja käyttöoikeudet määräytyvät oikeusasteen säännöissä: aineiston on oltava relevanssia tukevata, sen laatua ja alkuperää on pystyttävä selittämään, ja sen hankinta sekä säilytys on tehtävä asianmukaisesti. Ketju- ja aitousvaatimukset, kuten säilyttämisen eheys ja alkuperän osoittaminen, ovat keskeisiä. Digitaalisen aineiston osalta korostuvat metadata, muokkaamattomuus ja tekninen todistettavuus. Tietosuoja- ja yksityisyyskysymykset sekä vaitiolovelvollisuudet voi rajoittaa aineiston käyttöä.