todennäköisyysnäytteistyksen

Todennäköisyysnäytteistys on joukko tilastollisia menetelmiä, joita käytetään otoksen valitsemiseksi tilastolliseen tutkimukseen. Tärkein piirre kaikissa todennäköisyysnäytteistysmenetelmissä on, että jokaisella populaation jäsenellä on tunnettu, nollasta poikkeava todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Tämä ominaisuus on ratkaiseva, sillä se mahdollistaa otoksen edustavuuden arvioimisen ja tulosten yleistämisen populaatioon.

Yksinkertaisin todennäköisyysnäytteistysmenetelmä on yksinkertainen satunnaisotanta, jossa jokaisella populaation jäsenellä on yhtäläinen todennäköisyys tulla valituksi. Systemaattinen näytteistys on toinen menetelmä, jossa elementit valitaan satunnaisesti aloituspisteen jälkeen tietyin väliajoin. Ryväsnäytteistys ja alueellinen näytteistys ovat menetelmiä, joissa populaatio jaetaan ensin ryhmiin tai alueisiin, ja sitten näistä ryväksistä tai alueista otetaan satunnaisotanta. Ositettu satunnaisotanta puolestaan sisältää populaation jakamisen osiin eli stratoihin, jotka perustuvat tiettyihin ominaisuuksiin, ja sen jälkeen jokaisesta stratasta otetaan satunnaisotanta.

Todennäköisyysnäytteistyksen etuja ovat muun muassa vääristymän väheneminen ja otoksen edustavuuden varmistaminen. Se mahdollistaa myös tilastollisen päättelyn ja virhemarginaalien laskemisen, mikä on olennaista tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnissa. Siksi todennäköisyysnäytteistystä pidetään yleisesti korkealaatuisena menetelmänä tilastollisessa tutkimuksessa.