tilannetietoisuus

Tilannetietoisuus tarkoittaa kykyä havaita ympäristön olennaiset tekijät, ymmärtää niiden merkitys ja ennakoida niiden tulevaa tilaa. Keskeinen malli on Endsleyn kolmitasoinen tapa, jossa taso 1 on havainto ympäristön elementeistä, taso 2 niiden merkityksen ymmärtäminen, ja taso 3 tulevan tilan ennakointi.

Käyttökontekstit kattavat muun muassa ilmailun, merenkulun, puolustuksen, terveydenhuollon, pelastus- ja hätätilanteet sekä teollisen automaation ja ajoneuvot. Hyvä tilannetietoisuus tukee päätöksentekoa, vähentää virheitä ja parantaa turvallisuutta erityisesti nopeasti muuttuvissa tai kriittisissä tilanteissa.

Tilannetietoisuus syntyy vuorovaikutuksessa havaittujen tietojen, kontekstin ja tiimityön kanssa. Sen heikentävät esimerkiksi kognitiivinen kuormitus, häiriöt, virheellinen tieto sekä viestintäkatkokset. Toisaalta se vahvistuu koulutuksella, harjoittelulla ja kokemuksella sekä selkeällä tiedonjaolla.

Parantamisessa hyviä keinoja ovat muun muassa: koulutus ja simulaatiot, standardoidut toimintamenetelmät ja tarkistuslistat, tiimityön ja johtamisen (esim. tilannetietoisuuden johtaminen) kehittäminen, selkeät tiedonsiirtokanavat sekä visuaaliset havainnointityökalut. Myös tiedon laadun varmistaminen ja yhteisen terminologian käyttö tukevat tilannetietoisuutta.

Tilannetietoisuus on keskeinen käsite turvallisuus-, kriisijohtamis- ja riskienhallintakonteksteissa sekä organisaatioissa, joissa päätöksiä on tehtävä nopeasti ja luotettavasti.