tilannekomiikka

Tilannekomiikka on humoristisen tarinankerronnan laji, jossa nauru syntyy toistuvien hahmojen kohtaamista tilanteista. Lajin ytimessä ovat vakiintuneet hahmot ja heidän vuorovaikutuksensa arkipäiväisissä ympäristöissä, kuten perheessä, työpaikalla tai naapurustossa. Vitsit rakentuvat usein keskustelun, väärinkäsitysten ja sosiaalisten normien rikkomisen kautta, eikä niinkään yksittäisistä yhden lauseen vitseistä. Tilannekomiikka korostaa karakterisidonnaista huumoria, rytmiä sekä dialogia; tilanteet voivat kehittyä pienistä konflikteista suurempiin, näkyviin seurauksiin.

Tilanteen mahdollistavat rakenteet voivat vaihdella: se toteutetaan sekä monikameratuotantona studio-ympäristössä, jossa yleisöäänet tai nauhoitusrytmi tuovat rytmistä vetoa, että yksikameratuotantona, jossa kuvaus ja leikkaus antavat elokuvamaisen tuntuman. Jaksoja kirjoitetaan usein episodisesti, jolloin sama tilanne toistuu eri hahmojen kautta, mutta myös pitkäjänteisillä juonikaarilla. Tilannekomiikka heijastaa usein yhteiskunnallisia teemoja ja arkipäivän kokemuksia, tarjoten keventämisen ohella peilausta kulttuuriin ja normeihin. Suomessa termi tilannekomiikka viittaa sekä televisio- että radiosarjoihin että nykyään striimattaviin sisältöihin, joissa nauru syntyy yhteisistä, tunnistettavista tilanteista.