tiivistämiskyvyn

Tiivistämiskyky on yleisnimeke, jolla viitataan järjestelmän tai aineen kykyyn tiivistää. Sana muodostuu tiivistää-verbistä ja -kyky-päätteestä, ja sen käyttöala riippuu kontekstista. Tiivistämiskyvyn genitivimuotoa käytetään monissa ilmauksissa, kuten tiivistämiskyvyn kehittäminen tai tiivistämiskyvyn parantaminen.

Materiaalitieteessä tiivistämiskyky kuvaa densifioitumis- eli tiivistymiskykyä paineen alaisena ja usein lämmön vaikutuksesta. Tällöin tiheys kasvaa ja porositeetti vähenee, mikä on olennaista esimerkiksi kohteiden valmistuksessa. Tiivistymiselle muodostetaan käyriä, joissa suhteellinen tiheys määritellään paineen funktiona. Tekijöitä vaikuttavat hiukkasten koko ja muoto, jakautuma, voiteluaineet, sideaineet sekä lämpötila ja puristusnopeus.

Toisaalta tietotekniikassa ja viestinnässä tiivistäminen tarkoittaa tiedon tai tiedostojen koon pienentämistä. Tiivistämiskyky kuvaa tällaisen algoritmin tai järjestelmän kykyä vähentää tiedon määrää säilyttäen olennaisen informaation. Tiivistys voi olla häviötöntä (lossless) tai häviöllistä (lossy). Tärkeä mittari on pakkaussuhde, joka kertoo alkuperäisen koon ja tiivistetyn koon suhteen. Esimerkkejä ovat tiedostojen, kuvien, äänen ja videoiden pakkaus sekä verkkoliikenteen optimointi. Tiivistämiskykyyn vaikuttavat redundanssi, koodausmenetelmät sekä vaadittu laatu.

Historiallisesti termi juontaa juurensa tiivistämisprosesseista, mutta sitä käytetään laajasti eri tieteenaloilla kuvaamaan kykyä tiivistää sekä aineellisia että informaation rakenteita.

---