tietojenvapauden

Tietojenvapauden viittaa periaatteeseen, jonka mukaan julkisyhteisöjen hallussa oleva tieto tulisi olla saatavilla kansalaisille. Se on keskeinen osa demokratiaa, jolla pyritään läpinäkyvyyteen, vastuunalamaisuuteen ja tehokkaaseen kansalaiskeskusteluun. Tietojenvapaus kattaa yleensä viranomaisten tuottaman tai hallussa olevan virkatiedon, kuten asiakirjat, päätökset ja tietokannat, sekä (joissain tapauksissa) yksityistä tietoa koskevan julkisen intressin turvaamisen.

Sääntely ja käytäntö vaihtelevat maittain, mutta tietojenvapauden yleisenä perustana on oikeus pääsyyn viranomaisten toimintaan liittyviin tietoihin. Suomessa periaate on kirjattu perustuslakiin ja tarkennettu julkisuuslaissa (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta). Laki määrittelee hakemismenettelyn, aikarajat, mahdolliset maksut ja tulkinnan rajat sekä poikkeukset. Tietoja voidaan yleensä pyytää kirjallisesti tai suullisesti, ja viranomaisten tulee käsitellä pyyntö kohtuullisessa ajassa sekä antaa päätös tai lisätietoja. Mikäli tiedot voivat olla luottamuksellisia, henkilötietoja suojaavia tai kansallista turvallisuutta vaarantavia, ne suljetaan pois tai käsittelyyn sovelletaan rajoituksia.

Käytännössä tietojenvapaus edistää läpinäkyvyyttä ja julkisen vallan vastuullisuutta, auttaen median, tutkijoiden ja kansalaisten tiedonsaantia. Toisaalta sen toteuttamiseen liittyy haasteita, kuten pitkäkestoiset käsittelyt, rajoitusten tulkintojen laajuus sekä kustannukset. Kansainvälisesti tietojenvapaus nähdään olennaisena osana avoimuuden normeja ja oikeusvaltioperiaatetta.