tiedoksiantomenettelyistä

Tiedoksiantomenettelyillä tarkoitetaan viranomaisen tai muun tahon käytännöllistä tapaa ilmoittaa asiakkaalle tai asianosaiselle virallisesta päätöksestä, asiakirjasta tai tiedosta. Tarkoituksena on varmistaa, että asianomainen saa tiedon siten, että hänellä on mahdollisuus reagoida siihen tai hyödyntää siihen liittyviä oikeuksiaan. Tiedoksiantaminen on keskeinen osa oikeusturvaa, sillä se käynnistää usein määräaikoja, kuten valitusajan.

Menettelyt voivat vaihdella suuresti riippuen tiedon luonteesta, kiireellisyydestä ja lain vaatimuksista. Yleisimpiä tapoja ovat postitse lähetettävä kirje, sähköinen tiedoksianto (esimerkiksi suomi.fi-viesteihin), henkilökohtainen tiedoksianto tai kuulutustiedoksianto, jos asianomaista ei tavoiteta muuten. Viranomaisen on valittava tiedoksiantotapa, joka on tehokkain ja todennäköisimmin tavoittaa asianomaisen.

Erityyppisiin tiedoksiantoihin liittyy erilaisia todisteita tiedoksiannon tapahtumisesta. Esimerkiksi kirjatulla kirjeellä lähetetty tiedoksianto tuottaa yleensä todisteen siitä, että kirje on annettu postin haltuun ja vastaanottaja on sen saanut. Sähköisessä tiedoksiannossa järjestelmä kirjaa tiedonannon. Tiedoksiantamisen laiminlyönti tai virheellinen toteutus voi johtaa siihen, että päätös katsotaan tiedoksiannetuksi vasta myöhemmin tai jopa mitättömäksi. Lainsäädäntö määrittelee tarkasti, miten tiedoksianto tulee toteuttaa tietyissä tilanteissa.