teräspintaa

Teräspinta tarkoittaa teräksen pintaa ja sen ominaisuuksia, kuten kemiallista koostumusta, mikrorakennetta sekä pintakäsittelyjen vaikutteita. Pinta vaikuttaa esimerkiksi ruostesuojaan, kulutuksen kestävyyteen, kiinnittyvyyteen maaleihin sekä ulkonäköön. Teräspinnat voidaan luokitella sekä ilman erikoiskäsittelyä että erilaisten pintakäsittelyjen ja loppuviimeistelyn mukaan.

Tyypillisiä teräspintatyyppejä ovat raaka teräspinta, joka muodostuu suoraan materiaalin pinnasta hot- tai cold-rolling-prosessien jälkeen; galvanisoitu pinta, jossa teräksen overiin on käytetty ruostetta estävää sinkkikerrosta; sekä maalatut tai pulverimaalatut pinnat. Erikoispinnoitteisiin kuuluvat kiillotettu, harjattu ja peilipintainen lopputulos. Pintakäsittelyillä voidaan parantaa ruostesuojausta, tarttuvuutta pinnoitteisiin sekä ulkonäköä.

Valmistelu ja käsittely on tärkeä osa teräspinnoitteita. Ennen lopullista pintaa tehdään puhdistus ja rasvanpoisto, sekä tarvittaessa pinnan esikäsittelyä kuten hiekkapuhallus tai kemiallinen puhdistus. Fosfatoitu passivointi voi parantaa maalaus- tai pinnoituskykyä. Lopulliset pintakerrokset voivat olla epoxy-, polyesteri- tai polyuretaanipinnoitteita sekä kuumasinkittyjä kerroksia.

Ominaisuudet ja sovellukset vaihtelevat Pintakäsittelyn mukaan. Hyviä ominaisuuksia ovat parantunut ruostesuojaus, kulutuskestävyys sekä helppo puhdistettavuus. Teräspinnoille on tyypillistä laaja soveltuvuus rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, konepajatuotannossa sekä kodin ja keittiön laitteissa ja sisustusesineissä.

Laatu ja tarkastus perustuvat pintalaadun määritelmiin, kuten karheuden, puhtauden ja tartuntakyvyn arviointiin. Kansainväliset standardit kuten EN ja ISO -perheet ohjaavat testeja ja luokituksia teräspinnoissa.