tehtaanhohtoja

Tehtaanhohtoja on suomalainen käsite, jota käytetään kuvaamaan tehdas- ja teollisuuslaitosten yöaikaisen valon hehkua. Sana muodostuu yhdistämällä tehdas ja hohto sekä -oja-päätteestä monikon partitiivin. Se on kuvaileva, ei tieteellinen termi, ja sitä käytetään pääasiassa kulttuurissa, kirjallisuudessa, valokuvauksessa ja urbanistisessa analyysissä.

Määritelmä kattaa sekä konkreettisen ilmiön että sen symbolisen ulottuvuuden. Konkrettisesti se viittaa valaisinten, savukaasujen ja lämmön aiheuttamaan lämpimän sävyiseen hehkuun, jota voidaan havaita teollisuusalueilla öisin. Symbolisesti tehtaanhohtoja liittyy teollisen kaupungin identiteettiin, työelämän historiaan sekä aikakausien muistamiseen, ja sitä voidaan käyttää visuaalisena ja kielellisenä kehyksenä kaupungin narrativeille.

Käyttökontekstit ja merkitys ovat vaihtelevia. Valokuvauksessa ja visuaalisessa taiteessa tehtaanhohtoja toimii sekä nostalgian että kriittisyyden lähteenä, käsitellen samalla valon saasteen ja energiankulutuksen teemoja. Urbanistisissa kirjoituksissa se voi kuvata alueiden perintöä sekä sitä, miten julkinen valaiseminen muokkaa yömaisemaa ja yhteisöllistä muistia. Termiä käytetään itsenäisesti ja kuvailevana otteena, eikä sitä pidä pitää laajasti vakiintuneena tieteellisenä käsitteenä. See also: valon saaste, teollinen perintö, yövalokuvaus.