taustasäteilynlähteitä

Taustasäteilynlähteet viittaavat erilaisiin fysikaalisiin ilmiöihin ja materiaaleihin, jotka luonnostaan lähettävät ionisoivaa säteilyä. Tärkeimpiä luonnollisia taustasäteilyn lähteitä ovat radioaktiiviset isotoopit, joita esiintyy maankuoressa, ilmassa ja vedessä. Merkittävimpiä näistä ovat uraanin ja toriumin hajoamissarjat sekä kalium-40. Nämä radioaktiiviset aineet hajoavat lähettäen alfa-, beeta- ja gammasäteilyä.

Erityisesti radon, radioaktiivisen hajoamisen tuote, on merkittävä sisätilojen taustasäteilyn lähde. Sitä syntyy maaperässä ja kallioperässä esiintyvästä radiumista ja se voi kulkeutua rakennusten sisälle ilmanvaihdon mukana. Kosminen säteily on toinen luonnollinen taustasäteilyn lähde. Se koostuu korkeaenergisistä hiukkasista, jotka tulevat avaruudesta, pääasiassa auringosta ja galaksin ulkopuolisista lähteistä. Maan ilmakehä ja magneettikenttä suojaavat tehokkaasti pinnalla olevia, mutta korkeammilla alueilla ja lentokoneissa altistuminen on suurempaa.

Lisäksi ihmisen toiminta voi luoda keinotekoisia taustasäteilyn lähteitä. Näitä ovat esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa käytettävät röntgenlaitteet, sädehoidot, ydinvoimalat ja ydinaseiden testaukset. Nämä keinotekoiset lähteet lisäävät kokonaissäteilyannosta, mutta niiden vaikutusta valvotaan tarkasti. Taustasäteilyn taso vaihtelee huomattavasti maantieteellisestä sijainnista, korkeudesta, rakennusmateriaaleista ja elintavoista riippuen.