tasapainokertoimia

Tasapainokertoimet, tunnetaan myös nimellä tasapainovakiot, ovat kemiassa ja fysiikassa käytettyjä suureita, jotka kuvaavat kemiallisen reaktion tai fysikaalisen prosessin tasapainotilaa. Ne kertovat, missä suhteessa reagoivat aineet ja tuotteet ovat läsnä, kun järjestelmä on saavuttanut tasapainon.

Tasapainokerroin on yleensä määritelty tasapainotilassa olevien tuotteiden konsentraatioiden tai osapaineiden suhteena reagoivien aineiden konsentraatioihin tai osapaineisiin, korotettuna kunkin aineen stoikiometrisellä kertoimella. Esimerkiksi yleiselle reaktiolle aA + bB <=> cC + dD, tasapainovakio K voidaan ilmaista muodossa K = ([C]^c [D]^d) / ([A]^a [B]^b), missä hakasulkeet edustavat molaarista konsentraatiota tasapainossa. Joissakin tapauksissa käytetään myös osapaineita, erityisesti kaasumaisille reaktioille.

Tasapainokertoimen arvo antaa tietoa reaktion tasapainotilasta. Suuri tasapainokerroin (K >> 1) osoittaa, että tasapainossa tuotteita on huomattavasti enemmän kuin reagoivia aineita, eli reaktio etenee pitkälle oikealle. Pieni tasapainokerroin (K << 1) puolestaan kertoo, että tasapainossa reagoivia aineita on enemmän kuin tuotteita, ja reaktio on epätäydellinen. Tasapainokerroin on riippuvainen lämpötilasta, mutta yleensä riippumaton paineesta ja alkukonsentraatioista.