tarttumisvalmisteisiin

Tarttumisvalmisteet ovat aineita tai valmisteita, joiden tarkoituksena on parantaa tarttumista pintojen välillä. Ne ovat keskeisiä ennen kaikkea maalaus-, lakka- ja liimausprosesseissa sekä joidenkin tulosteiden ja pakkausmateriaalien käsittelyissä. Tarttumisen edistäjät voivat toimia kemiallisina reagoijina, sillanrakentajina substraatin ja päällysteen välillä tai muuttamalla pinnan energiatilaa, jolloin liima, maali tai tuloste tarttuu paremmin.

Yleisimmät tyypit ovat silaanikytkentäaineet, polymeriset primer- ja sideaineet sekä metallipinnoille tarkoitetut fosfaatti- ja oksidipohjaiset käsittelyaineet. Silaanikytkentäaineet muodostavat molekyylisillan substraatin ja päällysteen välille, mikä parantaa sekä kemiallista että mekaanista tarttumista. Primereina käytetään usein koostumuksia, jotka parantavat päällysteen imeytymistä ja sidoskykyä. Fosfaatti- ja oksidipohjaiset valmisteet ovat tyypillisiä metallipinnoille, joissa ne edistävät ruostumattomuutta ja tarttumista nykyisiin pinnoitteisiin.

Käyttökohteet vaihtelevat teollisuudesta rakennusmateriaaleihin, pakkaus- ja elektroniikkateollisuuteen sekä tekstiilialalle. Valinta riippuu substraatin materiaalista, käytetystä päällysteestä sekä olosuhteista, joissa tuote kohtaa kuumuutta, kosteutta tai kulutusta. Turvallisuusnäkökohdat sekä ympäristövaikutukset ovat tärkeitä: monissa maissa säädellään sekä käytettäviä yhdisteitä että niiden päästöjä, ja tiedot sekä varastointi- ja hävittämisohjeet ovat olennaisia osa valmennusprosessia.