tallennusmediaa

Tallennusmediaa on termi, jota käytetään kuvaamaan laitteita ja medioita, joita käytetään tiedon säilyttämiseen. Tallennusmedia voi käsittää sekä analogisia että digitaalisen tiedon tallennusmuotoja, mutta nykyaikana suurin osa tallenteista on digitaalista. Tallennusmedioita arvioidaan usein sen kapasiteetin, keston ja käytön perusteella: miten hyvin ne soveltuvat varmuuskopiointiin, arkistointiin tai päivittäiseen tiedon hakuun.

Päätyypit ovat magneettiset tallennusmenetelmät (magneettinauhat, kiintolevyt), optinen tallennus (CD-, DVD- ja Blu-ray-levyt) sekä puolijohde-, eli flash-tallennus (SSD, muistikortit, muistisirut). Lisäksi on erityisiä nauhoitusratkaisuja pitkän aikavälin arkistointiin, kuten LTO-nauhat. Jokaisella medialla on omat kapasiteettinsa, nopeutensa, kustannuksensa ja säilyvyysominaisuutensa. Media voi olla tarkoitettu pysyvään tallennukseen tai tilapäiseen käyttöön, riippuen sovelluksesta.

Käyttötarkoitukset jakautuvat kotitalouksien varmuuskopiointiin, yritysarkistointiin ja yleiseen tiedonhallintaan. Tallennusmediaa käytetään tiedostojen säilyttämiseen, jako- ja siirtotarkoituksiin sekä laitteen ja järjestelmien välillä tapahtuvaan tiedon liikuttamiseen.

Nykyisin suorituskyvyn ja kustannusten optimointi ajaa kehitystä kohti nopeampia ja tiheämpään kapasiteettiin olevia ratkaisuja. HDD- ja SSD-levyt ovat yleisiä päivittäisessä tallennuksessa, kun taas magneettinauhat ja optiset levyt ovat keskeisiä pitkäaikaisessa arkistoinnissa. Pilvitallennus täydentää paikallisia medioita tarjoamalla skaalautuvuutta ja helppoa saavutettavuutta.