takauksesta

Takauksesta viittaa vakuusjärjestelyyn, jossa takaja sitoutuu vastaamaan velallisen velvoitteista velkojalle, mikäli velallinen ei itse täytä velvoitteitaan. Takauksen kohteena voi olla esimerkiksi lainan, vuokrasopimuksen, urakkasopimuksen tai muun velvoitteen määrä sekä siihen liittyvät korot ja mahdolliset kulut. Takauksella pyritään turvaamaan velan maksaminen tai suorituksen toteutuminen silloin, kun velallinen ei kykene siihen itse.

Pääosallisina osapuolina ovat takaja (takauksen antaja), velallinen (velvoitteensa hoitava osapuolta) ja velallinen vastaan velkoja (saaja). Takauksia voidaan käyttää eri konteksteissa: henkilötakaus, jossa yksityishenkilö sitoutuu vastamaan velasta omalla omaisuudellaan; yritystakaus, jossa toinen yritys tai tytäryhtiö sekä joskus pankki antaa takauksen; sekä erilaiset pankkitakaus- tai luottotakuu- järjestelyt, joissa rahoituslaitos lupaa maksaa velan, jos velallinen ei maksa.

Toimintaperiaate on yleensä seuraava: velkoja voi vaatia suoritusta velalliselta, mutta takaa astuu mukaan ja maksaa sovitun määrän velasta sovittujen ehtojen mukaisesti. Takaus kattaa ennalta määritellyn summan ja ajanjakson, jonka jälkeen velallisen suoritukset sekä mahdolliset korvaukset ratkaisevat lovan lopullisen tilan. Takauksen voimassaolo päättyy, kun velka on kokonaan suoritettu, takauskausi päättyy tai sopimus purkataan.

Käytännön huomioiksi: takaus tuo merkittävän taloudellisen vastuun, ja takauksen antamista tulisi harkita huolellisesti sekä arvioida velallisen maksukyky ja oma taloudellinen tilanne. Suomessa takaukset ovat yleisesti kirjallisia ja niiden ehdot sekä vastuut määritellään sopimuksessa tai laillisten periaatteiden mukaan.