taivutusmuutoksia

Taivutusmuutoksia tarkoittaa sanojen taivutusmuotojen vaihtelua. Termi kattaa sekä säännölliset että epäsäännölliset muodonmuutokset, joita sanaan voidaan liittää eri kieliopillisten kategorioiden mukaan. Suomessa ja monissa muissa kielissä taivutusmuutokset näkyvät esimerkiksi luvun, sijan, persoonan ja aikamuodon vaikutuksesta sekä loppu- että sisäisissä muuttujissa.

Taivutusmuutosten taustalla ovat useat ilmiöt. Foneettiset prosessit kuten konsonanttigraduaatio sekä vokaaliharmonia vaikuttavat siihen, millaisia taivutusmuotoja sanaan voidaan muodostaa. Lainasanat voivat tuoda mukanaan uusia taivutuspäätteitä ja -malleja. Murteellinen vaihtelu sekä historialliset muutokset johtavat usein siihen, että saman sanan taivutus eri yhteyksissä poikkeaa normista. Joillakin sanoilla taivutukset ovat pääosin säännöllisiä, toisilla ne ovat epäsäännöllisiä tai poikkeavat yleisestä mallista.

Taivutusmuutosten tutkimus on keskeistä kielitieteessä, kieliopetuksessa sekä sanakirjojen ja kieliresurssien laadinnassa. Se auttaa ymmärtämään sanan muodon vaihtelua, allomorfien ilmiötä sekä morfologisten luokkien rakennetta. Lisäksi se valottaa, miten kieli muuttuu ajan myötä ja miten erilaiset kieliopilliset järjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa.