taajuusjakaumasta

Taajuusjakauma kuvaa, kuinka usein kukin arvo esiintyy tietojoukossa. Se on pohjimmiltaan tapa järjestää ja esittää tilastollista dataa, jotta sen ominaisuudet tulevat selkeämmin esiin. Taajuusjakauman avulla voidaan ymmärtää datan keskeisiä piirteitä, kuten sen yleisimpiä arvoja, hajontaa ja muotoa.

Taajuusjakauman voi esittää monin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan se on taulukko, jossa listataan kaikki havaitut arvot ja niiden esiintymistiheydet eli frekvenssit. Frekvenssi voi olla absoluuttinen (lukumäärä) tai suhteellinen (osuus tai prosentti koko aineistosta). Suhteellinen frekvenssi on usein hyödyllisempi, kun verrataan eri aineistoja tai kun aineistojen koko vaihtelee.

Visuaalisesti taajuusjakaumaa esitetään usein histogrammina tai pylväsdiagrammina. Histogrammissa, jotka soveltuvat jatkuville muuttujille, x-akseli edustaa arvoja tai arvoluokkia ja y-akseli frekvenssejä. Pylväsdiagrammit, jotka ovat tyypillisiä diskreeteille muuttujille, näyttävät jokaisen arvon tai kategorian frekvenssin omana pylväänään.

Taajuusjakauman analysointi auttaa tunnistamaan jakauman keskipisteen (esim. keskiarvo, mediaani), leviämisen (esim. vaihteluväli, keskihajonta) ja muodon (esim. symmetrinen, vino). Se on keskeinen käsite tilastotieteessä ja sitä käytetään laajasti datan analysoinnissa ja tulkinnassa monilla eri tieteenaloilla.