säännöstelyt

Säännöstelyt ovat hallinnon tai viranomaisten toteuttamia toimenpiteitä, joilla pyritään jakamaan tai hallitsemaan rajallisia resursseja sekä vaikuttamaan tuotteiden ja palvelujen saatavuuteen ja hintaan. Ne voivat koskea sekä taloudellisia että aineellisia resursseja, kuten ruokaa, energiaa, valuuttoja tai työvoimaa, ja niissä yhdistyvät määrien rajoittaminen ja hintasääntely.

Tyypillisiä muotoja ovat määrärajoitukset (rationing), hinnanrajoitukset tai hintasäädökset, luvitus- ja lupajärjestelmät sekä kiintiöiden jakaminen. Säännöstelyyn voidaan sisällyttää myös tuonnin ja viennin kontrollit sekä pääsyn rajoitukset tärkeisiin palveluihin. Sillä voidaan säädellä sekä yksittäisiä tuotteita että laajempia tuotanto- tai jakelujärjestelmiä.

Toimintaperiaate on, että viranomaiset asettavat säännöt, jakavat oikeuksia tai lupia ja seuraavat niiden toteutumista. Käytännössä käytetään esimerkiksi jonotusta, kuponkijärjestelmiä, määrättyjä jakelukanavia ja sanktiota rikkomisista. Säännöstely voi olla väliaikaista tai pitkäjänteistä, ja se merkitsee järjestäytynyttä julkista ohjausta.

Säännöstelyn käyttötarkoituksia ovat kriittisten tarvekohteiden turvaaminen, hintojen ja talouden vakauden edistäminen sekä markkinoiden toimivuuden tukeminen kriisin aikana. Se voi myös toimia keinona tasapainottaa kilpailua tai varmistaa strategiset varannot.

Kritiikit huomauttavat, että säännöstely voi heikentää tehokkuutta, vääristää kannustimia, lisätä harmaata taloutta ja lisätä hallinnollista kustannusta. Vaikutukset riippuvat säännöstelyn laadusta, kestosta ja siitä, miten suunnittelu ja valvonta on toteutettu.