sähkötehon

Sähköteho tarkoittaa sähköenergian siirtämisen tai kulutuksen nopeutta, eli energian muuntumisen tai siirron määrää tietyllä hetkellä. Se kuvastaa, kuinka nopeasti energia muuttuu tai siirtyy sähköverkossa tai laitteessa. Sähköteho mitataan SI-yksikössä watti (W); 1 W on 1 joule per sekunti. Käytännössä tehoa ilmoitetaan usein kilowatteina (kW) tai megawatteina (MW).

AC-järjestelmissä teho voidaan eritellä useaan suureeseen. Todellinen teho eli real power P mittaa toteuttua energiankulutusta ja sitä voidaan laskea P = V I cos(phi), missä V on jännite, I virta ja phi tehokerroin. Näkymäteho eli apparent power S kuvaa virtauksen kokonaistehoa ja S = V I. Reaktiivinen teho Q mittaa sähköverkon varaus- ja magneettikenttävaikutuksia ja voidaan määrittää Q = V I sin(phi). Tehokerroin cos(phi) kertoo, kuinka suurta osaa näistä tehoista on käytännössä hyödyllistä energiaa; arvo on välillä 0 ja 1.

Käytännössä sähköteho jakautuu seuraavasti: laitteen nimellistehon ilmoittaa yleensä wateissa, kilowateissa tai megawatteissa. Energiankulutusta mittaessa käytetään usein kilowattitunteja (kWh), joka kuvaa kuinka paljon energiaa on kulunut tietyn ajanjakson aikana. Sähkötehoa seuraa yleensä sekä yksilölaitteiden että koko verkon suunnittelu, optimointi ja turvallisuus, jotta siirto on tehokasta ja laitteet toimivat asianmukaisesti.

Tehon mittaus ja hallinta ovat keskeisiä sekä kotitalouksissa että teollisuudessa. Mittaustavat koostuvat sekä jännite- ja virta-antureista että tehon laskukaavoista, ja ne ovat olennaisia energiankulutuksen seurannassa, virrankeston hallinnassa sekä sähkövero- ja tuotantopäätösten tekemisessä.