syöpäimmunologia

Syöpäimmunologia tutkii ihmisen immuunijärjestelmän ja syövän välistä vuorovaikutusta. Se pyrkii ymmärtämään, miten immuunijärjestelmä tunnistaa ja torjuu syöpäsoluja, sekä miten syöpäsolut voivat välttää immuunivasteen. Perusajatuksena on, että immuunijärjestelmä voi luonnostaan tunnistaa syöpäsoluja ja eliminoida ne, mutta syövän edetessä tämä mekanismi usein pettää.

Immuunijärjestelmän kyky tunnistaa syöpäsoluja perustuu syöpäsolujen pinnalla esiintyviin epänormaaleihin proteiineihin, joita kutsutaan kasvaimen antigeeneiksi. T-solut, eräs immuunijärjestelmän tärkeä osa, voivat tunnistaa nämä antigeenit ja hyökätä syöpäsoluja vastaan. Syöpäsolut ovat kuitenkin kehittäneet monimutkaisia strategioita paetakseen immuunijärjestelmän hyökkäystä. Ne voivat esimerkiksi vähentää kasvaimen antigeenien ilmentymistä, vapauttaa immuunijärjestelmää vaimentavia molekyylejä tai houkutella syöpää suojaavia immuunisoluja kasvaimen mikroympäristöön.

Syöpäimmunologian tutkimus on johtanut uusiin syöpähoitoihin, erityisesti immuuniterapiaan. Immuuniterapian tavoitteena on tehostaa potilaan omaa immuunijärjestelmää tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja. Esimerkkejä immuuniterapioista ovat checkpoint-estäjät, jotka poistavat syöpäsolujen immuunipuolustuksen "jarruja", sekä CAR-T-soluterapia, jossa potilaan omia T-soluja muokataan geneettisesti tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja. Nämä hoidot ovat mullistaneet joidenkin syöpätyyppien hoitoa ja antavat toivoa uusien, tehokkaampien hoitomuotojen kehittämiseksi.