sydämenlihaksissa

Sydämenlihaksissa viittaa sydämen lihaskudokseen, myokardiumiin, joka muodostaa sydämen seinämän voimakkaan keskirakenteen ja vastaa sydämen supistelusta. Myokardium sijaitsee endokardiumin ja epikardiumin välissä ja vastaa veren pumppauksesta keuhkoihin ja elimistöön.

Rakenteeltaan sydämen lihassa ovat kardiomyosyytit, jotka ovat haarautuvia, poikkijuova- ja sidekudoksella vahvistettuja lihassoluja. Solut ovat usein yksinelaisia tai harvoin kaksinelaisia ja ne muodostavat interkalaarisillalevyillä kiinnittyviä yhteyksiä desmosomein ja gap-junctionein. Tämä rakenne mahdollistaa erittäin nopean ja koordinoidun sähköisen impulssin jakautumisen ja tehokkaan, yhtenäisen supistumisen.

Toiminta perustuu sydämen johtumisjärjestelmään: sinusolmuke aloittaa sähköisen impulssin ja siirtää sen eteisistä (atrioista) AV-solmukkeeseen, josta signaali etenee His-kimppua pitkin ja Purkinjen säikeisiin kammoihin, jolloin kammiot supistuvat rytmikkäästi. Myokardiumin soluissa tapahtuu kalsiumineutraali supra-rytmi; impulssin aikana kalium- ja natrium- sekä kalsiumkanavat säätelevät solukalvon vaihteluja, mikä synnyttää supistumisen.

Ravitsemus ja aineenvaihdunta: Myokardium saa verenkierron kautta runsaasti happea ja energiaa pääasiassa rasvahappojen ja glukoosin aerobisen metabolian kautta. Se sisältää suuren määrän mitokondrioita ja tiheän kapillaariverkostoyhteyden, mikä mahdollistaa jatkuvan toiminnan.

Kliinisesti sydämenlihaksessa esiintyy esimerkiksi iskemia ja sydäninfarkti, jolloin sydänlihassoluja vaurioituu ja arpeutuminen voi heikentää pumppauskykyä. Myöhäisessä kehityksessä voi kehittyä sydämen vajaatoimintaa. Aikuisen sydämen lihassolujen regeneraatio on rajallista, ja korjaus tapahtuu usein arpeutumisen kautta.

---