suurvaltaaseman

Suurvalta-aseman käsite kuvaa tilaa, jossa valtio kykenee vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan suurimittaisilla taloudellisilla, sotilaallisilla ja poliittisilla voimavaroillaan. Se tarkoittaa kykyä muokata kansainvälistä järjestystä, osoittaa johtajuutta omien etujensa suunnassa ja toimia vaikuttavana toimijana sekä alueellisesti että globaalisti.

Keskeiset kriteerit suurvalta-asemalle voidaan katsoa monisyisiksi. Taloudellinen koko, kuten bruttokansantuote ja teknologinen kehitys, sekä sotilaallinen kapasiteetti ovat olennaisia. Lisäksi suurvalta-asemaan liittyy kyky vaikuttaa ulkopolitiikan suuntiin, sekä laajempi globaalin vaikuttavuuden, liittoutumaverkostojen ja diplomatian kyvykkyys. Myös yleinen kyky muokata kansainvälisiä normeja ja osallistua kansainvälisiin instituutioihin painottuu usein arvioissa. Nämä tekijät voivat täydentää toisiaan, ja painoarvot voivat vaihdella ajassa ja analyysitavasta riippuen.

Historiallisesti suurvaltoja ovat olleet valtiot, joilla on sekä taloudellista että sotilaallista voimaa sekä kyky vaikuttaa ulkopolitiikan päätöksiin yli alueellisten rajojen. Esimerkkejä ovat Britannian 1800-luvun maailmanlaajuinen vaikutus, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto 20. vuosisadalla, ja nykyisin Yhdysvallat sekä Kiina, joiden roolit ovat keskeisiä moninaistuvassa ja moninapaisessa maailmantilanteessa. Keskustelussa suurvaltaisuus on usein de facto -ilmiö, ei muodollinen statussopimus, ja kilpailu suurvaltojen välillä muodostaa usein kansainvälisen politiikan yleisen rakenteen.

Suurvalta-aseman tutkimus käsittelee myös vastuuta, riskejä ja dynamiikan haasteita, kuten kilpajuoksua, turvallisuusdilemmoja ja sääntöpohjaisten järjestelmien kestävyyttä. Lisätietoa: suurvalta, suurvalta- politiikka, hegemonia, voimanmuodostus.