suoritusvelvoitetta

Suoritusvelvoite tarkoittaa sopimuksesta nousevaa lupaa siirtää asiakkaalle sovittu hyödyke tai palvelu vastineeksi sovitusta korvauksesta. Velvoite voi olla nimenomaisesti määritelty sopimuksessa tai syntyä osapuolten toiminnasta tai tavan mukaan. Suoritusvelvoitteet ovat keskeisiä sekä sopimusoikeudessa että taloushallinnossa, koska ne määrittävät, milloin ja miten tulot tulee raportoida.

IFRS 15 -standardin mukaan suoritusvelvoite eli performance obligation on lupaus siirtää hyvä tai palvelu asiakkaalle. Tuloa kirjataan silloin, kun hallinta siirtyy asiakkaalle, joko ajan kuluessa tai tiettynä hetkenä. Mikäli sopimuksessa on useita erillisiä suoritusvelvoitteita, tuloja voidaan tunnistaa erikseen kunkin velvoitteen täyttyessä; jos lupaukset muodostavat merkittävän yhdessä toimivan kokonaisuuden, ne voidaan käsitellä yhtenä suoritusvelvoitteena.

Velvoitteet tunnistetaan viiden askeleen prosessin mukaan: 1) sopimuksen tunnistaminen, 2) suoritusvelvoitteiden erottaminen, 3) transaktiokohdan määritys, 4) hinnan kohdentaminen, 5) tulon tunnistaminen suorituksen täyttyessä.

Esimerkkejä: tuotteen toimitus ja sen asennus voivat muodostaa erilliset suoritusvelvoitteet, jos asennus on asiakkaan kannalta erillinen hyödyke; ohjelmistolisenssi ja jatkuvat päivitykset voivat muodostaa useita velvoitteita; sopimus voi sisältää sekä tuotteen että palvelun muodostamia erillisiä velvoitteita.

Suoritusvelvoitteet määrittelevät osapuolien oikeudet ja velvollisuudet sopimuksessa sekä vaikuttavat tuloraportointiin ja sopimuksen muutosten käsittelyyn. Puutteellinen velvoitteiden tunnistaminen voi johtaa virheelliseen tulon kirjaamiseen tai oikeudellisiin seuraamuksiin.