suljetuuteen

Suljetuuteen viittaa yleisesti suljetun tilan, prosessin tai järjestelmän käsitteeseen, jossa ulkoiset vaikutteet ja vuorovaikutukset ovat minimoituja tai kokonaan poissuljettuja. Käsite voidaan soveltaa monilla aloilla, kuten teknologiassa, fysiikassa, psykologiassa ja arkielämässä.

Teknisessä kontekstissa suljetuuteen viitataan usein suljetun järjestelmän käsitteeseen, joka ei vaihda aineen tai energian kanssa ympäristönsä kanssa. Esimerkiksi suljetussa termodynaamisessa järjestelmässä ei ole aineen siirtymistä ympäristöön, vaikka energiaa voi vaihtaa. Tällaiset järjestelmät ovat tärkeitä esimerkiksi lämpövoimakoneiden ja suljetun kierron jäähdytysjärjestelmien suunnittelussa.

Fysiikassa suljetuuteen liittyy myös suljetun universumin käsite, jossa aineen ja energian vaihto ulkopuolisen maailmankaikkeuden kanssa on mahdotonta. Tämä käsite liittyy kosmolisiin mallien, kuten suljetun maailmankaikkeuden mallin, tutkimukseen.

Psykologisessa kontekstissa suljetuuteen voi viitata esimerkiksi suljetun tilan tunteeseen, jossa henkilö voi olla fyysisesti tai henkisesti eristettynä ympäristöstään. Tällainen tilanne voi johtua esimerkiksi eristäytymisestä, masennuksesta tai tietoisesta päätöksestä poistua yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.

Arkielämässä suljetuuteen voi viitata esimerkiksi suljetun oviaukon tai ikkunan kautta luodun tilan, jossa ulkoiset äänet ja valo ovat vähäiset. Tällaiset tilat ovat yleisiä esimerkiksi hotellihuoneissa, toimistoissa tai kotitalouksissa, joissa hiljaisuus ja eristäytyminen ovat tärkeitä. Suljetuuteen voi myös viitata tietokoneohjelmistojen turvallisuuskäsitteisiin, kuten suljetussa lähdekoodissa, jossa ohjelman lähdekoodi ei ole julkisesti saatavilla.