sukututkimuksellisessa

Sukututkimuksellisessa viittaa adjektiivina sukututkimukseen, joka on sukutaustaa ja sukuhistoriaa selvittävää tieteellistä tai harrastusmuotoista tutkimusta. Tällainen tutkimus pyrkii jäljittämään henkilöiden esi-isiä ja jälkeläisiä sekä selvittämään perhesuhteita sukupolvien yli. Sukututkimuksellista työtä tehdään usein arkistolähteiden, kuten kirkonkirjojen, henkikirjojen ja tuomiokirjojen, avulla. Nykyaikana myös digitaaliset tietokannat ja DNA-testit ovat yleistyneet sukututkimuksellisessa työssä.

Sukututkimuksellisessa kontekstissa tutkitaan esimerkiksi perheen alkuperää, muuttoliikettä ja sosiaalista asemaa eri aikakausina. Tavoitteena voi olla oman identiteetin syventäminen, suvun historian tallentaminen tai jopa katoaneiden sukulaisten löytäminen. Sukututkimuksellinen tieto voi olla arvokasta myös historialliselle tutkimukselle, sillä se voi valottaa laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä yksilöiden ja perheiden tasolla. Kansainvälisesti sukututkimus on suosittu harrastus, ja siihen liittyy laaja kirjallisuus ja järjestötoiminta. Sukututkimuksellisessa tutkimuksessa on tärkeää kriittinen lähdearviointi ja tietojen huolellinen dokumentointi.