suihkumoottorit

Suihkumoottorit ovat voimansiirtojärjestelmiä, jotka tuottavat työntövoiman kiihdyttämällä ja purkauttamalla virtaavaa ainetta, yleensä ilmaa, tai vettä vesisuihkumoottorissa. Työntövoima syntyy Newtonin kolmannen lain mukaisesti massan nopeuden muutoksesta, jolloin laitteen ulostuloaines pyrkii vastaanottamaan vastakkaisen liikkeen.

Ilma-suihkumoottorit jakautuvat useisiin tyyppeihin. Turbojetit toimivat polttoaineen ja ilman sekoituksella, joka polttoaineen palaessa laajentaa pakokaasua ja tuottaa työntövoimaa. Turbofanit ovat yleisimpiä kaupallisessa ilmailussa ja ne käyttävät suurta ilmanmassiavirtaa, mikä parantaa polttoainetehokkuutta ja melutasoa. Ramjetit ja scramjetit toimivat suurilla nopeuksilla: ramjet tarvitsee jo syntyvää nopeutta töökaltaakseen ilman ja polttoaineen palamisen, kun taas scramjet on suunniteltu erityisen korkeille nopeuksille. Vesitiilit, eli vesisuihkumoottorit, sen sijaan ottavat veden sisään ja purkavat sen nopeasti ulostulon kautta muodosttaen työntövoiman, ja niitä käytetään muun muassa nopeissa vesikulkuneuvoissa ja vesiskoottereissa.

Historia: Suihkumoottoreita kehitettiin 1900-luvun puolivälistä lähtien, ja ensimmäiset käytännön turbojetit otettiin käyttöön 1930–1940-luvulla. 1950–1960-luvuilla turbofan-tekniikka paransi merkittävästi polttoainetehokkuutta ja melutasoa, ja siitä lähtien modernit suurmoottorit ovat kehittyneet edelleen.

Käyttökohteet: suurin osa suihkumoottoreista on ilmailussa, missä ne ajavat kaupallisia ja sotilaallisia lentokoneita, mutta vesisuihkum toiminnot soveltuvat myös nopeisiin vesikulkuneuvoihin. Suihkumoottorien etuina ovat korkea työntövoima ja suurten nopeuksien mahdollisuus, mutta niiden polttoaineenkulutus, melu ja ympäristövaikutukset ovat haasteita.