subkliininen

Subkliininen tarkoittaa tilaa, jossa sairaus tai patologia on olemassa, mutta potilaalla ei ole merkittäviä oireita tai toimintakyvyn alentumista. Termi juontuu sanoista sub- "alle" ja klininen, ja sitä käytetään lääketieteessä kuvaamaan tapauksia, joissa diagnoosi perustuu laboratori- tai kuvantamistuloksiin eikä potilaan oireisiin.

Tilat voivat jäädä asymptotisiksi ja paljastua ainoastaan tutkimuksissa, tai seurannassa. Esimerkkejä ovat subkliininen kilpirauhassairaus (korkea TSH, normaalit kilpirauhashormonit, oireita ei yleensä ole) sekä subkliininen infektio, jossa patologia on läsnä mutta kliiniset oireet ovat vähäisiä tai puuttuvat. Alalla puhutaan myös subkliinisista sydän- ja verenkiertoelimistön tiloista, kuten subkliinisesta ateroskleroosista, joka havaitaan kuvantamisessa ennen oireita.

Subkliinisyydellä on merkitys riskinarvioinnissa ja hoidossa. Joissakin tapauksissa tila vaatii aktiivista hoitoa, jos lisätutkimukset osoittavat suuremman riskin tai potilas kehittyy kliinisissä oireissa. Toisinaan tilaa seurataan säännöllisesti ilman välitöntä hoitoa.

Subkliinisen tilan määritelmä ja merkitys riippuvat kontekstista ja käytetyistä mittareista; väärin tulkinta voi johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin tai hoitoihin.