stratifikaatio

Stratifikaatio on ilmiö, jossa jokin järjestelmä tai aine jakautuu selkeisiin kerroksiin tai tasoihin. Kerrokset eroavat toisistaan ominaisuuksiensa, toimintansa tai aseman perusteella. Stratifikaatio esiintyy sekä luonnontieteissä että yhteiskunnallisissa ilmiöissä ja voi kehittyä ajassa tai paikassa.

Sosiaalinen stratifikaatio tarkoittaa yhteiskunnan rakenteellista järjestystä, jossa ihmiset sijoittuvat hierarkisiin luokkiin tai asemiin. Tekijöitä ovat tulot, koulutus, ammatti, syntyperä ja sukupuoli. Eriarvoisuus ilmenee mahdollisuuksien ja resurssien eriytymisenä. Eri teoreettiset näkökulmat selittävät, miksi kerrostuneisuus syntyy ja miten se muuttuu, mutta sen nähdään usein heijastavan valtaa ja taloudellisia suhteita.

Geologinen stratifikaatio eli stratigrafia kuvaa sedimenttien ja kivilaatujen kerrostumista. Kerrokset muodostuvat ja niiden järjestys heijastaa aikajanaa ja tapahtumien sarjaa. Stratigrafian avulla voidaan tulkita Maan historiaa, elinympäristöjä ja menneisyyden ilmastoja. Alalajit kuten lithostratigrafia ja biostratigrafia käsittelevät kerrosten koostumusta ja fossiilisia merkkejä.

Stratifikaatiota ilmenee myös maaperässä ja ilmastossa. Maaperässä kerrostuneisuus näkyy horisontteina (O-, A-, E-, B- ja C-horisontit), jotka kuvaavat orgaanisen aineksen kertymistä ja veden liikkeitä. Ilmakehä jaetaan kerroksiin troposfääri ja stratosfääri; näiden kerrosten lämpötilagradientit vaikuttavat säähän ja ilmanlaatuun.

Tilastotieteessä stratified sampling eli ryhmittäinen otanta varmistaa, että otos edustaa tutkimuksen eri alaryhmiä. Tämä parantaa analyysin luotettavuutta erityisesti monimuotoisissa populaatioissa.