stabiilisuusohjaus

Stabiilisuusohjaus on ajoneuvojen turvallisuuteen liittyvä tekniikka, joka auttaa ylläpitämään hallintaa ja vakautta erilaisissa ajokäyttäytymisissä, kuten äkillisissä kääntöissä, jarrutuksissa tai epätasaisella maastolla. Tekniikkaa käytetään erityisesti autojen, moottoripyörien ja raskaan kaluston turvallisuuden parantamiseen. Stabiilisuusohjausjärjestelmä toimii reagoimalla ajoneuvon liikkeisiin ja korjaamalla sen asentoa tai pyöränliikkeitä tarvittaessa.

Stabiilisuusohjausta käytetään yleensä yhdessä ABS-järjestelmän kanssa, joka estää pyörän lukkiutumisen jarrutettaessa. Stabiilisuusohjaus mittaa ajoneuvon liikettä ja asentoa käyttäen sensoritietoja, kuten kiihtyvyysantureita ja pyörännopeusantureita. Jos järjestelmä havaitsee, että ajoneuvo on alkanut pyöriä tai kaatua, se reagoi vähentämällä moottorin tehoa tai jarruttamalla yksittäisiä pyöriä tarvittaessa. Tämä auttaa palauttamaan ajoneuvon hallittuun tilaan.

Stabiilisuusohjausta on kehitetty 1990-luvulta lähtien, ja se on nykyään standardina monissa uusissa ajoneuvoissa. Tekniikka on erityisen tärkeä korkealla nopeudella ajettaessa tai vaikeissa olosuhteissa, kuten sateella tai lumisella maalla. Se ei kuitenkaan korvaa kokeneen kuljettajan taitoja, vaan toimii apuna turvallisessa ajossa. Stabiilisuusohjauksen hyödyt ovat selviä, sillä se on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi onnettomuuksien vähentämisessä.