solulimaassa

Solulimaassa tarkoitetaan solun sisätilaa, joka sijaitsee solukalvon sisäpuolella ja sisältää solulimasta sekä siellä toimivat soluelimet. Solulima koostuu pääosin solulimasta (cytosol) sekä orgaanisten ja rakenteellisten komponenttien muodostamasta ympäristöstä. Solulimassa on vettä, ioneja, suoloja, sokereita, aminohappoja ja entsyymejä sekä monia pienmolekyylisiä yhdisteitä, jotka yhdessä mahdollistavat solun elintoimintojen harjoittamisen.

Solulima on sekä solulimasta että organelleista koostuva kokonaisuus, jossa tapahtuu suurin osa solun metabolisista reaktioista. Soluelimet, kuten mitokondriot, endoplasmain retikulum, Golgin laite, lysosomit ja peroksisomit, sijaitsevat joko solulimassa tai yhteydessä solukalvoon, ja niitä ympäröivät kalvot erottavat tilat toisistaan. Ribosomeja esiintyy sekä vapaina solulimassa että kiinnittyneenä ER:n pinnalle, ja ne aloittavat proteiinisynteesin riippuen siitä, mihin proteiinin lopullinen sijaitsema on tarkoitettu.

Solulima on keskeinen energiantuotannossa ja aineiden muokkauksessa. Glykolyysi tapahtuu pääasiassa solulimassa, kun taas myöhemmät hapetusreaktiot tapahtuvat soluelimissä, kuten mitokondrioissa. Solulimassa tapahtuu myös proteiinien, lipidirakenteiden ja muiden biomolekyylien syntyyn ja muokkaukseen liittyviä reaktioita sekä proteiinien ja molekyylien kuljetusta solun sisällä. Solulima toimii myös solukalvon ja sitoutuneiden rakenteiden kautta solun muodon, liikkuvuuden ja viestinvaihdon tukena.

Solulima on erilainen riippuen solutyypistä. Esimerkiksi eläin- ja kasvisoluissa solulimassa on erilaisia tiloja ja rakenteita, mutta perusperiaatteet säilyvät: solulimassa tapahtuu keskeiset metabolia-, kasvu- ja kuljetusprosesseja, ja sitä ympäröivät organellit hoitavat eriytettyjä tehtäviä. Solulimaattaessa termi viittaa nimenomaan siihen sisätilaan, jossa nämä toiminnot ovat mahdollisia.