skaleerituse

Skaleerituksen käsite kuvaa järjestelmän, prosessin tai organisaation kykyä selviytyä kasvavasta kuormituksesta lisäämällä kapasiteettia. Se on keskeinen ominaisuus tietotekniikassa, erityisesti pilvi- ja verkkopalveluissa sekä liiketoiminnan skaalautuvuudessa. Skaalautuvuutta voidaan tarkastella teknisenä skaalaamisena ja organisatorisena skaalaamisena: tekninen skaalaus tarkoittaa suorituskyvyn säilyttämistä tai parantamista lisättäessä laskenta- tai tallennuskapasiteettia, kun taas organisatorinen skaalaus viittaa prosessien, käytäntöjen ja tiimien laajentamiseen kysynnän kasvaessa.

Skaalausmenetelmiä ovat horisontaalinen skaalaus (lisätään solmuja tai palvelimia) sekä vertikaalinen skaalaus (parannetaan nykyisen järjestelmän kapasiteettia, esimerkiksi lisäämällä CPU-tehoa tai muistia). Pilviympäristöissä käytetään usein autoskaalausta, jossa resurssit mukautuvat kuormituksen mukaan automaattisesti.

Skaalautuvuuden mittareita ovat läpäisy (throughput), viive, resurssien hyödyntäminen ja kokonaiskustannukset. Haasteita voivat muodostaa pullonkaulat, hajautetut tiedonkäsittelyt, tietojen konsistenssi sekä operatiivinen monimutkaisuus ja kustannusten hallinta.

Skaalautuvuus on keskeinen ominaisuus nykyaikaisissa järjestelmissä ja liiketoiminnassa, jossa kasvu ja muutos ovat jatkuvia. Hyvä skaalautuvuus edellyttää huolellista arkkitehtuurisuunnittelua, oikea-aikaista suorituskyvyn monitorointia ja käytäntöjen jatkuvaa kehittämistä.