sivulevyvälimuistit

Sivulevyvälimuistit on suomenkielinen termi, jota on käytetty kuvaamaan välimuistia, joka on sijoitettu sivulevylle eli erilliselle lisälevylle järjestelmässä. Käsite esiintyy pääasiassa vanhemmissa teknisissä julkaisuissa ja tietyissä erikoisjärjestelmissä, joissa halutaan parantaa muistin hakuaikaa ilman suurta päämuistin laajennusta. Sivulevyvälimuistit voivat toimia eräänlaisena paikallisena välimuistina, joka on lähempänä muistiohjain- ja CPU-yhteyksiä kuin päämuisti.

Rakenne ja toteutus voivat koostua pienestä, nopeasta muistista (esimerkiksi SRAM) sekä välimuistin hallintilogiiikasta. Laite on kytketty emolevyn ulkoiselle väylälle, kuten erilliselle lisälaudalle (esim. PCI/PCIe), jolloin sen voi lisätä järjestelmään ilman muutosvaativaa suuria kokoonpanoja. Välimuistissa käytettävät algoritmit voivat sisältää perinteisiä osoitteistusta, kohdekohtaista staattista hallintaa sekä kirjoituspolitiikan valinnan (write-back tai write-through).

Toimintaperiaatteen ytimen muodostaa se, että sivulevyvälimuisti tallettaa kopioita muistiväylän usein käytetyistä data- tai koodilohkoista, jolloin vastaavat muistipaikat voidaan lukea nopeammin kuin päämuistista. Hallintalogiikka vastaa osoitteiden, eheydentilan ja mahdollisten kirjoitusinvalidoiden hallinnasta. Yleisiä on myös kevyet koherenssimekanismit, jotka rajoittuvat yksittäisiin komponentteihin.

Sovellus ja nykytilanne ovat rajalliset: suurin osa nykyaikaisesta muistihallinnasta on CPU- ja muistin ohjaimen hallinnassa, eikä erillisiä sivulevyvälimuisteja käytä PC- ja serveriympäristöissä laajasti. Sivulevyvälimuistien kaltaisia ratkaisuja tavataan kuitenkin joissakin vanhemmissa tai erikoistuneissa sulautettuissa järjestelmissä sekä kokeilu- ja oppimisympäristöissä.

Lisää luetettavia termejä: välimuisti, CPU-välimuisti, L2/L3-välimuistit, muistihallinta, laitteistovälimuisti.