sesonallisuudet

Sesonallisuus tarkoittaa säännöllisiä, toistuvia vaihteluita ajantasaisessa aikasarjassa, jotka toistuvat kiinteällä jaksolla. Yleisiä esimerkkejä ovat kuukausittaiset myyntipiikit, lämpötilan vuodenaikaisvaihtelut tai energiankulutuksen vuotuiset huiput. Sesonallisuus on erottamaton osa monien sarjojen rakennetta ja voi vaikuttaa sekä mittausten arvoihin että ennusteisiin, jos sitä ei huomioida.

Sesonallisuus voi olla determinististä tai stokastista. Jakso, ajoitus ja amplitudi voivat olla vakioita tai ajan myötä muuttuvia, ja eriteltynä sitä voidaan kutsua kalenterisidonnaiseksi tai joidenkin taloustoimialojen erityispiirteiden muuntuvaksi.

Aikadatan erottaminen tapahtuu usein hajottamalla sarja kolmeen osaan: trendiin, sesonalisuuteen ja satunnaiseen vaihteluun. Käytettyjä menetelmiä ovat klassinen hajotelma, STL (Seasonal-Trend Decomposition using Loess), sekä X-13ARIMA-SEATS. Sesonalisointi tai seasonal adjustment vähentää jaksollista vaihtelua, mikä helpottaa pitkäaikaisen kehityksen arviointia ja ennusteita.

Sovelluksia löytyy taloudesta ja liiketoiminnasta, kuten vähittäismyynnin ja matkailun kausivaihteluiden ymmärtäminen sekä energian kysynnän ennakointi. Myös maataloudessa, ilmastotieteessä ja epidemiologiassa sesonalisuus auttaa ymmärtämään ajallisia riskejä ja suunnittelemaan resurssien jakamista.

Rajoitteet mukaan lukien sesonalisuus voi muuttua ajan kuluessa, jolloin aiemmat mallit menettävät tehonsa. Kalenterivaikutukset, kuten pyhäpäivät ja karkausvuodet, voivat luoda ylimääräisiä vaihteluita. Monijaksoinen sesonalisuus (esim. sekä vuosi- että kuukausijaksot) vaatii kehittyneempiä malleja ja säännöllistä uudelleenarviointia.