sepelvaltimojen

Sepelvaltimot (arteriae coronariae) ovat sydämen pääverisuonisto, joka toimittaa hapekasta verta sydänlihakselle. Ne syntyvät aortan sinuksista juuri aortan valvulan yläpuolelle ja kiertävät sydäntä, tarjoamalla veriä sen lihaksille. Verentoimitus tapahtuu pääasiassa diastolissa, jolloin valtimot voivat täyttyä aitokseella sydämen rentoutuessa.

Päähaarat ovat vasen sepelvaltimo (arteria coronaria sinistra) ja oikea sepelvaltimo (arteria coronaria dextra). Vasemman sepelvaltimon haarojen tyypillisiä jaksoja ovat LAD (left anterior descending) sekä LCx (circumflex), jotka toimittavat verta suurelle osalle vasenta ja etuosaa sydänlihaksesta. Oikea sepelvaltimo antaa usein PDA:n (posterior descending artery) ja toimittaa veren oikealle kammiolle sekä useimmiten AV-solmukkeelle; sen alueen verentoimitus voi vaihdella yksilöllisesti.

Sydämen sepelvaltimot voivat sairastua ateroskleroosin seurauksena, mikä kaventaa tai tukkii verisuonia. Tämä johtaa sydämen iskemiaan ja oireisiin kuten angina pectorikseen ( puristava rintakipu) ja voi aiheuttaa sydäninfarktin. Määrätty verenkierron puute ja sydämen hapenpuute voivat heikentää sydämen toimintaa sekä aiheuttaa arytmia- ja sydämenvajausoireita.

Diagnoosi ja hoito pyrkivät palauttamaan riittävän verenkierron. Diagnostiikkaan kuuluu EKG, sydämen troponiinit, rasitus- tai kuvantamistutkimukset sekä koronaari-angiografia. Hoitovaihtoehtoja ovat riskitekijöiden hallinta (elämäntavat, statiinilääkitys, antitromboottiset aineet), oireiden lievittäminen (nitraatit, beta-salpaajat) sekä revascularisaatio: perkutaaninen sepelvaltimoiden interventio (PCI) stenttien avulla tai sepelvaltimonsiirtokirurgia (CABG). Sepelvaltimojen terveys on keskeinen osa sydänterveyden pitkäaikaista hoitoa.