selviytymisanalyysiä

Selviytymisanalyysi, tunnetaan myös nimellä selviytymiskurssianalyysi tai hazardimallinnus, on tilastollinen menetelmä, jota käytetään tutkimaan ja ennustamaan tapahtumien ajoitusta. Se keskittyy erityisesti "selviytymisaikaan", joka on aika tietystä alkupisteestä siihen hetkeen, kun tietty tapahtuma sattuu. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi potilaan kuolema, laitteen rikkoutuminen, asiakkaan poistuminen tai minkä tahansa muun tilastollisesti kiinnostavan tapahtuman ilmeneminen.

Menetelmän keskeinen piirre on kykenevyys käsitellä "sensuroitua dataa". Sensurointi tarkoittaa tilanteita, joissa tiettyä tapahtumaa ei ole havaittu analyysin päättymiseen mennessä tai kun tutkimuksesta poistutaan. Esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa potilas voi olla vielä elossa tutkimuksen lopussa, tai hän voi lopettaa tutkimukseen osallistumisen. Selviytymisanalyysi ottaa nämä tapaukset huomioon antamalla painoarvon jäljellä oleville selviytymisajoille, sen sijaan että ne jätettäisiin kokonaan huomiotta.

Selviytymisanalyysi pyrkii vastaamaan kysymyksiin, kuten kuinka todennäköistä on, että tapahtuma sattuu tietyn ajan kuluessa, ja mitkä tekijät vaikuttavat tähän todennäköisyyteen. Sitä käytetään laajasti monilla eri aloilla, kuten lääketieteessä (lääkkeiden tehokkuuden tutkiminen, potilaiden ennusteet), tekniikassa (komponenttien käyttöikä), rahoituksessa (luottoriskien arviointi) ja yhteiskuntatieteissä (esimerkiksi työttömyysjaksojen pituuden tutkiminen). Analyysin tulokset esitetään usein selviytymiskäyränä, joka kuvaa selviytymistodennäköisyyttä ajan funktiona.