selittämistä

Selittäminen on toiminta, jossa jokin ilmiö, väite tai tapahtuma pyritään tekemään ymmärrettäväksi antamalla syitä, perusteita tai tulkintoja. Se voi tarkoittaa sekä yksittäistä selitystä että prosessia, jolla tieto muutetaan ymmärrettäväksi.

Käyttökonteksteja on paljon: arkipäivän keskustelut, opetustilanteet, journalismi ja tieteellinen työ. Opettajat käyttävät selittämistä, kun he avaavat käsitteitä tai laskujen perusteita. Tutkijat ja toimittajat taas käyttävät selittämistä kontekstualisoimaan ja perustelevan tutkimustuloksia sekä faktoja.

Selittämisen ja selityksen välisiä vivahteita voidaan erottaa siten, että selitys viittaa usein konkreettiseen, yksittäiseen selostukseen, kun taas selittäminen tarkoittaa laajempaa prosessia. Tulkinta viittaa puolestaan merkitysten rakentamiseen ja tutkimukseen liittyvissä yhteyksissä siihen, miten ilmiö ymmärretään. Suomalaisessa käytössä ilmauksia kuten “tarvetta selittämiselle” tai “selittämistä varten” käytetään ilmaisemaan tarkoitusta tai vaadittavaa toimintaa.

Kielitieteellisesti selittäminen voi viitata myös retorisiin keinoihin, joiden avulla puhuja tai kirjoittaja pyrkii tekemään viestinsä ymmärrettäväksi. Selittäminen vaatii usein selkeää rakennetta, johdonmukaisuutta ja tarpeellisten todisteiden esittämistä.

Lyhyesti: selittäminen on yleinen ja monipuolinen toiminta, jolla pyritään tekemään asioista ymmärrettäviä eri tarkoituksin, olipa kyse arkipäivän keskustelusta, opetuksesta, tieteellisestä työstä tai mediaviestinnästä.