sekundäärielektroneihin

Sekundäärielektroneihin viitataan yleisesti elektronin emissiossa, joka tapahtuu, kun iskevä hiukkanen, kuten elektroni, protoni tai ioni, osuu pintaan ja irrottaa muita elektroneja kyseisestä pinnasta. Nämä irtoavat elektronit tunnetaan sekundäärielektroneina. Ensisijainen hiukkanen, joka aiheuttaa emissiota, on ensisijainen hiukkanen.

Sekundäärielektroni-emissiota tapahtuu monissa luonnollisissa ja teknologisissa prosesseissa. Esimerkiksi astrofysiikassa tähtien ja planeettojen ilmakehissä tapahtuu sekundäärielektroni-emissiota, kun kosmisen säteilyn hiukkaset osuvat ilmakehän atomeihin ja molekyyleihin. Teknologisissa sovelluksissa sekundäärielektroneja hyödynnetään muun muassa elektronimikroskoopeissa, kuvaputkissa ja hiukkasilmaisimissa.

Sekundäärielektronien energiat ovat tyypillisesti paljon pienempiä kuin ensisijaisten hiukkasten energiat. Useimmat sekundäärielektronit omaavat energian alle 50 elektronivolttia. Sekundäärielektronien määrä, joka syntyy pintaa kohden, riippuu useista tekijöistä, kuten ensisijaisen hiukkasen tyypistä ja energiasta, sekä pinnan materiaalista ja sen pintakäsittelystä. Sekundäärielektroni-emissiokerrointa käytetään kuvaamaan sekundäärielektronien tuottamisen tehokkuutta.