sekoitussuhde

Sekoitussuhde on termi, jota käytetään kuvaamaan kahden tai useamman aineksen määrien suhdetta seoksessa. Se ilmaistaan yleensä muodossa A:B, jossa A ja B ovat ainesosien määrät, tai prosentteina tai kokonaisosan suhteena. Sekoitussuhde kertoo, kuinka suuri osa kutakin ainesosaa tulisi olla suhteessa toiseen, jotta lopullinen seos saavutetaan halutulla koostumuksella.

Esimerkkejä ovat esimerkiksi 2:1, mikä tarkoittaa kahta osaa A:ta yhtä osaa B:ta kohti. Sekoituksessa voidaan käyttää tilavuus- tai massamääriä; jos ainesosien tiheydet eroavat, tilavuusmittauksista voi seurata eripitoinen lopullinen määrä. Siksi mittayksiköiden yhteensopivuus ja mahdollisten muunnosten huomioiminen ovat tärkeitä.

Käyttökohteita ovat muun muassa kemianteollisuus, maalaukset ja päällystykset, lannoitteet, torjunta-aineet sekä kosmetiikka ja elintarvikkeet. Sekoitussuhde vaikuttaa lopullisen tuotteen ominaisuuksiin, kuten pitoisuuksiin, väriin, viskositeettiin ja reaktiokykyyn. Se ei yksin kerro kaikkia tarvittavia tietoja, vaan lisäksi on otettava huomioon mahdolliset reaktiot, pitoisuudet sekä olosuhteet.

Muuta huomioitavaa on, että sekotussuhde ei automaattisesti määritä pH:ta, molaarista pitoisuutta tai reaktiokykyä. Erityisesti kemiallisissa prosesseissa saatetaan tarvita stoikiometria tai pitoisuusanalyysiä, jotta muodostuu haluttu lopputuote. Kun mittakaava kasvatetaan, suhde säilytetään muuttamatta, jolloin koko seos skaalataan saman suhteen mukaan.